Aika kuluu

Minulla on ollut ongelmia päästä tänne blogiin kirjoittelemaan. Suurin ongelma oli se, että en päässyt kirjautumaan blogger-tiliini sisään. Tänään tapahtui tälle tekniikan ihmelapselle joku ihme, sillä täällä minä olen.
Toiseksi olen ollut melko kiireinen. Lasten kanssa on ollut monenmoista lääkärireissua. Yhdelle tehtiin tahdistintsekkaus, toisella kuvattiin sepelvaltimot ja kolmannen kohdalla mietitään epätoivoisesti miten edetä; tarvitaanko uusintaleikkaus (myektomia) vai jotain radikaalimpaa vai onko viisainta edelleen odotella, vaikka sydäntilanne pahenee koko ajan. Suuria kysymyksiä.
Myös järjestöhommat ovat pitäneet minut aktiivisena, tosin niissä on lähes aina mukana voimaannuttavia elementtejä. Lisäksi näin joulun alla on mielessä ja touhuissa monenlaista muuta kuin oman pään sisällön analysointi.

Olen tehnyt elämäni suhteen isoja päätöksiä. En palaa enää työpaikkaani. Se oli se viimeinen pisara, joka katkaisi kamelin selän. Ensi vuoden alusta alan tehdä taas keikkatöitä. Se sopii minulle parhaiten. Saan itse määrittää työaikojani, eikä minun tarvitse syvällisemmin huomioida työpaikkojen ilmapiiriä tai dynamiikkaa. Käyn vain tekemässä työni mahdollisimman hyvin. Se riittää.

Muutenkin alan hoitaa itseäni paremmin. Alan ulkoilla enemmän, syödä terveellisemmin. Eli teen tällaisia normi uudenvuodenlupauksia..... Tarkemmin en niitä lähde erittelemään, sanotaanko vaikka niin, että nyt on vihdoin minun aika ottaa itseäni huomioon.
                                             Minun on aika opetella tervettä itsekkyyttä!
                                                               Kunnioittaa itseäni!